Oi ihmeellistä armoa
1.Oi ihmeellistä armoa,
kun löysit eksyneen.
Nyt uusin silmin nähdä saan.
Nyt katson Jeesukseen.
2.Vain armo murtaa syntisen
ja rauhan lahjoittaa.
Voi suurta päivää ihmeiden!
Sain armon oivaltaa.
3.Saan jättää kuilut synkkyyden.
Jää taakse valheen yö.
Nyt kuljen armoon luottaen,
ja vielä jatkuu työ.
4.Hän kantaa kaipaustani
ja toivoon vastataan.
On Herra itse kaikkeni
taivaassa, päällä maan.
5.Kun päättyy matka maallinen
ja kuihtuu kaikki muu,
saan nähdä taivaan kirkkauden
ja rauha vahvistuu.
6.Kuin hanki haihtuu kerran maa
ja loiste auringon,
vaan Herra viipyy luonani,
ja armo aina on.
Oi jouluyö
Oi jouluyö, oi autuas sä hetki,
kun ihmiseksi sai Herra taivahan.
Synteimme tähden henkensä hän antoi
ja kärsi ristin kuoleman.
Jo toivon säde hohtavainen loistaa,
nyt yllä maan ja merten aavojen.
Siis kansat kaikki te kiittäkäätte Herraa!
Oi jouluyö, sä lohtu ihmisten,
oi jouluyö, sä lohtu ihmisten.
Jo kirvonneet on syntiemme kahleet,
on taivas auennut lapsille maan.
Orjuus on poissa, veljesvaino päättyi,
siks’ Luojan kiitosta laulamme vaan.
Toi rauhan meille Herra taivahasta
ja puolestamme astui kuolemaan.
Siis kansat kaikki te kiittäkäätte Herraa!
Oi jouluyö, sä lohtu ihmisten,
oi jouluyö, sä lohtu ihmisten.
Oi rakkain Jeesukseni
1. Oi rakkain Jeesukseni,
piinattu, verinen,
jo särkyy sydämeni,
kun tuskaas muistelen.
Sua taivaan kunnialla
ylhäällä palveltiin,
nyt orjantappuralla
pää pyhä kruunattiin.
2. Ah kuinka, Herra taivaan,
säikähtyy sieluni,
kun kärsimääsi vaivaan
on syynä syntini.
Kuoleman, synnin orja
vain vihan ansaitsin.
Ristisi tähden kurja
sain armon kuitenkin.
3. Vie minut, Paimen hyvä,
taas omaan laumaasi.
Suo, armolähde syvä,
kuin ennen lahjasi.
Suloista taivaan mannaa
soi Henkes sanastas.
Vieläkin voimaa anna,
oi Herra laupias.
4. Nyt kiitos haavoistasi,
syntisten ystävä!
On ristinkuolemasi
minulle elämä.
Suo voimaa loppuun asti
sinua seuraamaan,
sinussa luottavasti
myös kerran kuolemaan.
5. Kun joutuu viime retki,
oi Jeesus, vahvista.
Tuo kova lähdön hetki
armollas huojenna.
Ja sieluni kun aivan
jo nääntyy tuskassa,
kirvoita alta vaivan
vaivasi voimalla.
6. Suo ristinuhrin loistaa
lohtuna pelkooni.
Se ahdistuksen poistaa,
tuo rauhan sieluuni.
Vain katson kasvojasi,
jään, Jeesus, turviisi.
Näin sinun kuolemasi
on minun voittoni.